lauantai 31. joulukuuta 2011

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Hoidetaan nyt molempien kyseisten juhlien päivitykset kerralla kun niin lähekkäin sattuvat olemaan ((:

Joulua vietettiin meillä varsin perinteisissä merkeissä, sukulaisia oli kylässä ja lahjat jaettiin. Koiratkin saivat tietty oman osansa paketeista ja vaikka kuinka olin kieltänyt ostamasta leluja (uskokaa tai älkää mutta niitä on jo ihan tarpeeksi), niin kummallisesti sieltä molemmille pehmeät paketit löytyi... Äidit... (: Sabi oli ihan elementissään kun ihmisiä tuli ja meni ja hyörinää riitti, mutta Riina ei niinkään näitä "rauhanrikkojia" arvostanut. Se oli hieman stressaantunut ja vietti aikaa normaalia enemmän omissa oloissaan. Ruoatkin jäi muutaman kerran kuppiin. Mutta onneksi tuota nyt ei kestä kun sen pari päivää vuodessa.

Tähän väliin nyt kertailen kuluneen vuoden tapahtumia:

-tärkeimpänä ehdottomasti Riinan muutto meille, vaikkei kovin suunniteltua, mutta ehdottomasti paras juttu pitkiin aikoihin! ((:
-sitten oikeestaan koko vuosi mennyt treenaillessa ja puuhastellessa, Riinan kanssa tokoa, raunioita, hakua, mejää, pk-jälkeäkin ja flyballiakin kokeiltu, muutamissa mätsäreissä käyty, Sabi on kulkenut uskollisesti mukana ja treenaillut omaksi ilokseen
-keväällä Sabi taas sairasteli, mutta nyt on lääkitys kohdallaan ((:
-loppuvuodesta sitten eka tokokoe Riinan kanssa, positiivinen ja lupaava kokemus vaikka kakkonen tulikin

Sitten uuden vuoden 2012 suunnitelmat:

Riina (näitähän riittää mutta ei oteta sitä toteutumista/toteutumattomista niin vakavasti :))

-toko alo1 ja avo1
-bh olis kiva
-ja sitten jos rahkeet riittää niin miksei tottis/ketteryys ja sitä myöten syksymmällä pera a ja/tai peha
-muutamissa mätsäreissäkin voitais käydä
-terveyttä myös tänne, kiitos!

Mutta katellaan nyt. Suurimpina esteinä noitten kolmen ekan tavoitteen ja meidän välissä on paikkamakuu ja laukauksen sieto.

Sabi:

-jos vaikka saataisiin pysyä terveenä
-mukana kulkemista Riinan ja miun treeneissä ja treenailua omaksi iloksi
-mätsäreitä ja sillon tällön noutajakentällä käymistä, niistä Sabi tykkää
-tollerileirille olis kiva päästä kun viime vuonna jäi väliin
-mejää mahdollisimman ahkerasti, vaikeempia jälkiä

Joten ei muuta kun näihin kuviin, näihin tunnelmiin (Sabi läähättää sohvalla ja pelkää raketteja)....

Onnea ja menestystä kaikille vuodelle 2012!

tiistai 6. joulukuuta 2011

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Riinalla oli tossa vähän aikaa sitten synttäritkin, 22. pvä tuli kunnioitettavat 1 v täyteen (: Kummempia pirskeitä ei kyllä ollut, juhlittiin pitkän lenkin ja herkullisten luiden merkeissä. En nyt tähän sen kummempia kirjottele, laitetaan kuvia kun niitä kerrankin on.


Sabi joulukuisessa auringonpaisteessa
meidän jengi
nää on jo vähän vanhempia kuvia, kuten ehkä valon määrästä voi päätellä

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Tokokoe Kangasniemi 13.11.

Tänään siis Riinan ensimmäinen tokokoe ja kakkostulos johon oltiin ihan tyytyväisiä (: Kangasniemellä, tuomarina Pulliaisen Riikka. Tosi mukava fiilis oli heti koepaikalle saavuttaessa, sitä ennen olin vähän jännittänyt mutta sitten onnistuin rentoutumaan (: Kiitos paljon hyvistä ja toimivista koejärjestelyistä Kangasniemen kennelkerholle, aikataulussakin pysyttiin hyvin. Oltiin ajoissa paikalla, joten kerettiin hyvin ulkoiluttaa Riina ja turisti-Sabi. Sitten ennen kehää virittelyt ja kehään mennessä Riina tuntui olevan hyvässä vireessä. Tässä liikkeet eriteltyinä ja seliteltyinä.

Luoksepäästävyys: 10, pysyi jopa istumassa

Paikkamakuu: 0, ja tähänhän se ykkönen kosahti. Meni ekalla maahan, makasi ihan kivasti, tosin olin kyllä pientä hermostuneisuutta ja hämmentyneisyyttä aistivinani, nousi jossain vaiheessa istumaan ja 15 s ennen ajan täyttymistä lähti lampsimaan miun luokse. Tässä syynä ihan harjotuksen puute, noin monen (muita koiria oli 4) vieraan koiran kanssa ei olla pahemmin tehty.

Tässä välissä siis palkkailua ja kolmantena mentiin yksilösuoritukset suorittamaan.

Seuraaminen kytkettynä: 8, haukkui liikkeellelähdöissä ja jotenkin oli niin täpinöissään että tekniikkakin kai siinä vähän kärsi

Seuraaminen taluttimetta: 6,5, aika lailla samanlaista kun kytkettynä, mutta siinä tuli sitten yksi isompi höntsäily juoksuosuudessa ja johtui ihan siitä että jätin käskyn antamatta. Paniikkiratkaisu (:

Liikkeestä maahanmeno: 8,5, tää oli hyvä, pisteet lähti kai perusasennon ennakoinnista ja olisko seuraamisessa sit ollu jotain pientä. Äänteli ja pomppasi ilmaan taas liikkeellelähdössä (?)

Luoksetulo: 9, muuten hieno, mutta edessä meni maahan (?!). Siitä kuitenkin kivasti sivulle.

Liikkeestä seisominen: 9, olisko taas ennakoinut PAn?

Hyppy: 10, hieno (:

Kokonaisvaikutelma: 8, kuulemma tosi kivasti teki, mutta se haukkuminen sitten verotti.

142 pistettä ja kakkonen siis, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Itsellä suurin pelko oli ainoastaan se, jos Riina olisi mennyt lukkoon tai pudottanut vireen ja täähän oli nyt kyllä niin kaukana siitä kun vaan mahdollista. Vaikka kyllähän mie jo heti koepaikalle saavuttaessa tajusin että tuo pelko on turha, Riina oli tosi reipas! Joten jospa nyt vaan luottasin tohon koiraani ((: Kuvia koitan lisäillä myöhemmin.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Mätsäri Joutsenossa ja pentupäivä Ullalla

Juuri kyseisestä mätsäristä kotiutuneena sain nyt tälläsen (viime aikoina vähän turhan harvinaisen) inspiraation päivittää blogia. Kaakon noutajien järjestämähän tuo mätsäri oli, joten hääräsin siellä paitsi omien koirien kanssa kisaamassa, myös talkoolaisena. Tosi kiva määrä osanottajia oli saapunut paikalle, kiitos kaikille ja erityisonnittelut Kassu-tollerille, joka piti punanenien lippua korkealla niittämällä mainetta ja kunniaa noutaja- ja BIS-kehissä! Sabi osallistui myös noutaja-spesiaaliin, mutta sijoittumatta jäi tällä kertaa. Vaan eipä tuo Sabin intoa latistanut, saihan se kaksi herkkupussia lohdutuspalkinnoksi (: Riina oli ekaa kertaa esiintymässä ja meni vielä pentuluokkaan. Seisominen sujui paljon paremmin kuin olin odottanut, naksuttelin sille sitä kehässä (ja kyllä, meilläkin on nyt naksutin käytössä...). Juoksuosuudet meni sitten enemmän tai vähemmän sekoiluksi, pienet piruetit sai aina välillä suorittaa että sai koiran oikeelle puolelle juoksemaan. Mutta oltiinpahan silti sinisten pentujen kolmosia, ei paha ollenkaan (: Kehien välissä otettiin muutamat eteen- ja sivulletulot häiriössä, hienosti Riina keskittyi. Tarkoitus oli ollut ottaa mätsärin päätyttyä vielä pienet kehänauhatreenit, mutta katsoin paremmaksi jättää väliin kun en varmaan itse olisi enää jaksanut keskittyä (: Niinpä Riina ja Sabi pääsivät päästelemään höyryjä Sissin kanssa läheiselle metsäautotielle, Sabikin oikein innostui!



Ja sitten välikommentti, eli onnittelut Ainolle ja Sulolle toisesta agilitynollasta. Mitään en asiasta ymmärrä, mutta taitavia olette ((:

Pentupäivää vietettiin noin viikko sitten, ohjelmaan kuului tokoa ja rentoa jutustelua ruokapöydän ääressä. Tosi mukava oli muita saman pentueen kasvatteja omistajineen nähdä (: Riinalle oli tarkoitus ottaa koetreeniä ja saatiinhan myö sille lopulta se alokasluokka otettuakin, mutta alussa se teki jotain ihan aiemmasta poikkeavaa. Riina meni jotenkin ihan lukkoon eikä suostunut tekemään mitään, leikkikin oli vähän sellasta ei-niin-vapautunutta. Jostain se paineistui, ehkä nuo hurjat maalaisolosuhteet oli sille liikaa (: Noh, koira autoon ja myöhemmin uusi yritys. Ei siinä vieläkään sitä normaalia tekemisen meininkiä ollut, mutta ihan kelpo suoritus silti. Täytyy vaan muistaa että eläimiä ne koiratkin loppupeleissä kuitenkin on, eikä ihminen voi kaikkea niiden käytöstä ymmärtää. Illalla käytiin vielä Ullan ja Susan kanssa treenaamassa. Hyviä vinkkejä, kiitos niistä! Loppuun vielä perhepotretti, valitettavasti yksi pentu jäi uupumaan, jospa ensi kerralla saataisiin kaikki paikalle!

tiistai 25. lokakuuta 2011

Jos metsään haluat mennä nyt....

Eli siis viime päivät on tullut viettettyä suurimmalta osin luonnon helmassa. Sunnuntaina otettiin Riinan kanssa osaa hakupäivään, kiitos kokeneille kouluttajille ja mukaville osallistujille. Tarkoituksena oli ottaa Riinalle pitkiä, suoria pistoja ja unohtaa ilmaisu hetkeksi. Tässä onnistuttiin ja torstaina treenit jatkuvat monien uusien vinkkien voimin! Tiukan treenipäivän jälkeen Riina sai vielä rentoutua pellolla juoksemisen merkeissä, ja illalla oltiinkin sitten hyvin väsynyttä koiraa. Omistajaahan tämä kyseinen väsymys ei tietenkään koskettanut... ((:



Tänään oli sitten Sabin vuoro, käytiin mejäilemässä Nean ja Kassun kanssa, tollerienergiaa siis ((: Sabin jäljelle oli ympätty useampikin uusi asia; oli makauksia suorilla osuuksilla, makauksettomia kulmia ja lyhyt veretön osuuskin. Muuten meni nappiin ja Sabi jäljesti paremmin kuin ikinä, mutta verettömällä osuudella eksyttiin hirven jäljille. Positiivista oli että Sabi oli aiempaa kiinnostuneempi jäljen päässä olleesta sorkasta, mutta makauksien merkkaamiseen täytyy jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Kaikesta huolimatta on tää kuitenkin niin Sabin laji ((:

By the way, Riinasta tuli tossa yks päivä noutaja. Toi damin niin nätisti käteen asti että! Ja pilliäkin se jo kuuntelee.

maanantai 3. lokakuuta 2011

Hakua ja tokoa

Viime torstaina vaihdettiin rauniot hakuun, siirryttiin Ullalle metsään harjottelemaan. Ideana tässä ekassa treenissä oli saada koirat irtoamaan, tuo raunioalue kun on kuitenkin rajoitettu, eikä koiran niin kauhean kauas tarvitse omistajasta lähteä. Riinalla ei tässä ongelmaa, se vähät välitti missä mie olin kun se oli niin innoissaan koko hommasta ((: Miulla meinasi loppua käsistä voimat kesken sitä pidellessä, mikä on oikeesti aika säälittävää kun se kuitenkin on vaan bortsu... (: Mutta joo, ukot löytyi, kaksi ukkoa, mutta yksi kerrallaan. Toisella ukolla irtosi haukutkin vaikkei edes sitä vaadittu, Riina oli nopea. Paremmin leikkii metsässä kun raunioilla, varmaan rentouttavampi ja muutenkin helpompi maasto leikkiä? Ensi torstaina uudestaan, olisi kiva kokeilla vaikkapa sitä esineruutuakin, kun ei olla sitä koskaan tehty.

Ullan ja Sannan kanssa ollaan nyt kerran viikkoon käyty tokoilemassa, viimeeksi katsastusaseman viereisellä futiskentällä. Mukavat treenit, mukava seura (:

Eilen käytiin sitten Haminassa tokokoulutuksessa, kouluttajana Marko Vuorenmaa. Antoisa päivä oli, paljon saatiin vinkkejä ja uusia ajatuksia. Parhaiten jäi mieleen häiriötreenit, joita myö ei ollakaan älytty tehdä. Riina jaksoi hienosti koko rankan päivän, kiva että päästiin mukaan juoksuista huolimatta. Riina kun kerkesi nekin tossa joutessaan alottaa ((: Vähän se oli koulutuksessa vaisu, varmaan juoksut yhdistettynä vieraaseen tilanteeseen yhdistettynä miun pieneen jännitykseen aiheutti tän. Loppua kohden kuitenkin heräsi (: On se kotonakin ollut vähän erilainen nyt, ei jatkuvasti niin vauhdikas kuin yleensä ((: Onneksi ei kuitenkaan ihan mitään järkyttävää muutosta luonteessa ole havaittavissa.

Toivotetaan Salamalle onnea huomiselle Kouvolan reissulle, toivottavasti kaikki olisi kunnossa! ((:

lauantai 17. syyskuuta 2011

Paukuttelua

Tänään käytiin Kajasrannan Tuijan kanssa raunioilla tottistelemassa, ajatuksena paukkutreeni. Ampujakin oltiin saatu paikalle, kiitos siitä (: Aloitettiin Riinan kanssa leikillä, siinä ei ampumiseen reagoinut muuten kun että alkoi tappaa lelua niin intensiivisesti että miulta meinasi käsi irrota ((: Sitten Riina paikkamakuuseen Åsan liikkeiden ajaksi, niin kauan kun ei ammuttu pysyi hyvin. Ekan ja tokan laukauksen aikana pommppasi seisomaan ja vähän pöhisi, mutta sain laitettua takaisin maahan ongelmitta. Kolmannella kerralla pysyi maassa, hyvä! Joka kerralla mie olin ihan Riinan vieressä. Sitten vaihdettiin osia ja myö otettiin seuruuta, lelu taskussa. Tämä oli ehottomasti virhe, olisi pitänyt pitää lelu näkyvillä. Aiemmin oltiin jo yhdessä välissä otettu upeeta seuruuta narupallolla. Niin kauan kun ei ammuttu, seuruu ihan siistiä, mutta ampuminen meni sitten yli. Lähti pois sivulta, huakkui ja paineistui. Ei saatu enää hyvää seuruuta, mutta sain sentään palkattua yhden ampumisen jälkeen muutaman askelen ok suorituksesta. Parin laukauksen jälkeen laitettiin siis pyssy pois ja koitin vaan leikkiä ja saada pätkän vapautunutta seuruuta. Otettiin myös yksi vauhtiluoksari Tuijan avustuksella. Kyllähän se vähän helpotti, Riina kävi sitten moikkaamassa ampujaakin, mutta selkeesti se vielä oli jännittynyt kun sen autoon vein vaikka oltiinkin leikitty ja tehty kiva putki ja pöytä. Tämä siis ennen ensi vuonna tottis-ketteryyteen osallistumista kovan treenin alle. Pitää nyt tulevilla kerroilla yhdistää toi ampuminen useemman kerran johonkin tosi hauskaan ennen seuraamiseen yhdistämistä.

Sabi oli pelännyt ampumista autosta käsin ja autosta otettaessa oli vielä siinä tilassa ettei ottanut herkkuja, mutta palloa sentään pystyi hakemaan ((: Otettiin haukuttamista ja ketteryysesteitä, ääni irtosi aikas hyvin ja putki on Sabinkin lemppari ((: Jossain vaiheessa oltiin jo niin rentoja että herkutkin maistui! Sillassa ei ongelmaa, vähän yrittää fuskata ja hypätä ennen aikojaan alas, epämiellyttävällä alustalla uskalleettiin kävästä kun vähän aikaa kerättiin rohkeutta ja keinulta Sabi hyppäsi heti puolen välin jälkeen alas. Se sille sallittakoon nyt tässä vaiheessa (: Tikapuut vähän vänskätti sen jälkeen kun Sabi onnistui putoamaan sinne puolien väliin, siinä vaan sit tavotteena että jää hyvä mieli ja uskaltaa edes ihan vähän matkaa tulla.

Loppuun otin vielä Riinan leikkimään ja putkeen, nyt oli jo rento fiilis, hyvin oli palautunut. Näköjään paimenkoiran kanssa ampumisessa on aina riski. Todella antoisa treeni, kiitos seurasta Tuijalle ja onnea tulevaan PEHA-kokeeseen, niin tottikseen kuin maastoonkin! ((:

Viime viikkoina ollaan muutenkin oltu aktiivisia. Ohjelmaan on kuulunut niin yksi kaupunkireissu kuin tokoa ja raunioitakin. Raunioilla olen koittanut jäsentää ja suunnitella treenit hyvin, esim. viime kerralla aiheena oli ilmaisu. Ollaan myös kokeiltu uutta palkkauskeinoa, eka namit ja loppuun lelu, mutta pitää nyt kattoa että miten sen kanssa edetään kun viimeeksi herkuttelu alkoi lopussa vaikuttaa leikkimiseen. Hmm. Seuraavan kerran idea voisi olla vaikkapa ampuminen etsinnän aikana. Sovittiin viimeksi että yritetään käydä raunioilla mahdollisimman pitkään, eihän se pieni lumikaan mitään haittaa.

Kaupungilla innostuttiin käymään viime sunnuntaina ja saatiin samalla harjoteltua bussiajeluakin. Oli kyllä väsyttävä reissu, kaikki kolme oltiin ihan tööt tän jälkeen ((: Päätavotteena oli vaan ettei Riina pelkäisi mitään ja siinä ei ollut ongelmaa. Into oli molemmilla niin rajaton ettei siinä mitään pelkäämään ehtinyt (: Tokoakin otettiin torin laidalla ja parkkihallissa, hienoa työskentelyä oli. Alkuun herkun kanssa oli aika löysää tekemistä ja venäläset turistit voitti namit mielenkiintoisuudessa mennen tullen, mutta kun vedin narupallon esiin niin johan alkoi tapahtua! 

Tokoa käytiin maanantaina ottamassa Ullan ja Salaman ja Sannan ja Myrskyn kanssa, mutta monet tokotreenit ollaan kyllä viime aikoina korvattu leikkimiselläkin, ei ollenkaan huono juttu. Yksi onnistunut palkkaamattomuustreenikin otettiin kotosalla, mikä innosti taas miettimään sen ekan kokeen ajankohtaa (:

Sabi on ollut pirteänä ja yllättänyt useammissakin kuin yksissä treeneissä kovalla motivaatiolla ja innolla! Hienoa! Häiriön sietokin on sillä parantunut, näköjään Sabille sopii tällänen että treenaan sitä vähän niin kuin siinä sivussa (: Voisi taas kattella jospa jostakin päin löytyis mätsäriä niin Sabi pääsisi taas näyttelemään ((:

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Mukavaa leireilyä ja kamala koirapuisto

Kesäloman viimesenä viikonloppuna oltiin siis Riinan kanssa LPKYn nuorisojaoksen leirillä. Kiitokset asiantunteville kouluttajille, mukaville leiriläisille sekä tietysti Jennille joka kantoi suurimman vastuun viikonlopun toiminnasta. Ja hyvinhän kaikki toimi (: Parasta antia oli meidän näkökulmasta hakuun tutustuminen, se oli sekä ohjaajalle että koiralle mieluinen laji, jota toivottavasti päästäisiin jatkossa ihan säännöllisesti harrastamaankin. PK-jäljellä mentiin aika samoilla linjoilla kuin mejä-jäljellä, eli kyllä Riina idean tajuaa, mutta ei se ihan sen juttu ole. Flyballissakaan ei niin kovin lahjakkaita oltu, tai sitten muut oli vaan ylilahjakkaita (: Mutta jotenkuten opittiin sitä laatikkoa läppäämään ((: Oli kyllä rankka mutta samalla tosi antoisa viikonloppu meille molemmille, mutta onneksi välillä pääsi koirat leikkimään toistensa kanssa ja uimaan niin että tulihan tuota vähän rentouduttuakin. Häkissä olo ei oikein Riinalle kolahtanut, kun ei se ole siellä joutunut oikein aikasemmin olemaan, mutta onneksi sitten päivisin Riina pääsi taukojen ajaksi Ullan autoon, missä oli sitten Salama ja Mila turvana (:

Torstaina käytiin sitten raunioilla. Riinalla oli ekaa kertaa elämässään kaksi valmista piiloa ja hienosti se selvitti molemmat! Olin kyllä pikkusen ylpeä (: Nyt on sitten toinen samanlainen narupallo vaan ostoslistalla, että saadaan maalimiehille yhtä hyvät palkat (: Eikä piilotkaan ollu ihan mitään tavallisia, toinen oli puolivalmiissa Haukkulaaksosta siirretyssä saunassa ja toinen oli avopiilo sellasella kasalla missä ei koskaan ennen ole ukkoa ollut. Ens viikon torstaina päästään sitten Imatralle saman harrastuksen parissa, kiva päästä ekaa kertaa muille kun Lpr:n raunioille!

Tänään lähdettiin sitten vähän tavallisuudesta poikkeaville lenkkimaastoille, jäähallin ympäristöön, ja kävästiin siinä samalla sitten koirapuistossa. Itsehän en kauhean suuri koirapuistojen ystävä ole, meidän koirat kun saa vapaana juosta muutenkin. Mutta ajattelin sitten että kai se Riinankin pitää kerran päästä (: No, eipä tarvitse tapaa tehdä tästä nyttenkään, Riina nimittäin vähän arkaili koko tilannetta! Tosi yllättävä käyttäytyminen koiralta joka ei yleensä turhista hätkähdä. Mutta nyt 5 kuukautinen sakemanninpentu oli hurjan pelottava, onneksi Sabi-täti suojeli (: Miusta tuntuu että Riina jotenkin aistii koko tilanteen teennäisyyden ja on ehkä siksi varuillaan?

Tokoiltu ollaan tosi ahkerasti ja innostuinkin yks päivä vähän selvittelemään tulevia toko- ja bh-kokeita. Ja sitten turhauduin kun jouduin toteamaan itsestäänselvyyden, eli että eihän niitä pahemmin talvella järjestellä... Lisäksi olis kauheen kiva käydä meidän eka tokokoe LPKYn kokeessa, että ympärillä olis tuttua porukkaa, mie kun jännitän niin kauheesti niin se vois auttaa siihen. Mutta sit jouduttais oottamaan kevättä, ei sekään hyvä ratkasu! Tätä täytyy nyt pohtia.

torstai 11. elokuuta 2011

Loppukesän viimeiset päivät







Jaa a, niin se vaan on tämäkin kesäloma kohta lusittu ja sanokaa mitä sanotte, kun alkaa koulut niin alkaa myös syksy (: Vaikka eipä tuo kyllä haittaa, syksy on parhaimmillaan tosi mukava vuodenaika, mutta jatkuvat sateet onkin sitten jo asia erikseen... Mökillä käytiin vielä pyörähtämässä tossa alkuviikosta, mahtavat kaks kertaa ollaan nyt siis sinne tänä kesänä ehditty. Jos koirilta olis kysytty niin oltaisi varmaan vierailtu useamminkin, mutta omistaja tuppaa aina olemaan vähän turhan mukavuudenhaluinen. Koska siis tosiaan meidän mökillähän EI OLE (hah!) kaikkea sisävessasta sähköihin... Tämä mökkireissu oli kuitenkin myös omistajan mieleen, sopivan lyhyt aika yhdistettynä siihen että suurin fyysinen ponnistus oli tennispallon heittäminen kelpasi kyllä (: Saatiin myös Riinan kuuluisa soutuvenekammo taltutettua, näköjään se tarvitsi 3/5 laumastaan tueksi että uskalsi ((: Ja Sabistahan nyt saisi laivakoiran ihan mikä päivä vaan! Kummempia ei siis tehty, koirien pelastusliivit tuli testattua yhdellä uintireissulla ja pitihän sitä jotain tokonpoikastakin leikkimisen välissä ottaa, eihän siitä mihinkään pääse (: Jäljet jätettiin suosiolla vetämättä kun aika oli niin rajallinen mutta nyt minä todistajien läsnäollessa pyhästi lupaan että syksyllä jonain viikonloppuna mennään Sabille se jälki tekemään, onhan se nyt säälittävää jos jäljestykset jää yhteen kertaan vuodessa! Tiistaina sitten käytiin tokoilemassa Karhuvuoren kentällä Ullan, Elinan ja Sannan kanssa, tosi mukavat treenit oli vaikka vähän välillä satoikin. Hyppyeste oli mukava plussa, sitä ei ihan joka treeneissä olekaan! Keskiviikkoaamuna sitten suunnattiin Tyyskän koululle treenaamaan, tällä kertaa seurana Sanna ja Ella. Myrskyn tekemistä oli taas ilo katsella, sillä on niin valtava into tehdä ja vaikka sen kanssa on treenaaminen vasta aloitettu niin kehitystä on jo selvästi nähtävissä. Myös Myrskyn palava rakkaus noutokapulaa kohtaan jaksaa naurattaa joka kerta ((: Tänään mentiin sitten kuudeksi raunioille ja kappas vaan, eihän siellä ketään ollut. Onneksi joku oli kuitenkin ystävällisesti jättänyt portin auki niin että päästiin ketteryydet ottamaan ja vähän raunioillakin käveltiin. Tehtiin siis kaikki ketteryysliikkeet ja tosi hienosti tehtiinkin! Pöydille mentiin ilman sen suurempia apuja, putki on edelleen Riinan rakkaus nro 1, keinu maltettiin keikauttaa ja mennä lopuun asti, silta nyt on niin helppo että, epämiellyttävä alusta on miellyttävä ja tikapuissa ei tällä kertaa putoiltu kertaakaan. Pittushyppyä koitettiin ekaa kertaa ja siinä Riina kyllä fuskasi minkä vaan kerkesi... Ajatteli tietysti että kun siihen on tollaset kivat välit jätetty niin voihan niihin kävellä tietystikin! (: Muutamat istumiset, seisomiset, maahanmenot ja perusasennot otettiin myös välillä. Ne hyvin. Raunioilla kun käveltiin niin Riina kovasti tarkasti piiloja ettei niihin nyt vaan olisi joku eksynyt vaikkei etsintäkäskyä kuulunutkaan. Kontin katolla käytiin myös kiipeilemässä. Kovasti myö jo Riinan kanssa odotetaan nuorisojaoksen leiriä, joka siis on enis viikonloppuna, siellä sitten luvassa uusina juttuina flyballia, hakua ja jälkeä ja sitten vanhaa tuttua tokoa (: Riinan kanssa ollaan nyt tokossa painotettu istumisia, maahanmenoja, seisomisia ja sivu-käskyä. Nää on kaikki Riinasta mukavia, etenkin I-S-M peruuttaen on ihan ykköstä. Sivu-käskyn kanssa haetaan sitä että se osaisi mennä sivulle ilman apuja, pelkästä käskystä ja näin myös rakennetaan vahvaa seuruuta. Muutenkin oon ruvennu laittamaan palkat piiloon liikkeen ajaksi mutta eipä tuolla sen suurempaa vaikutusta ole Riinan tekemiseen ollut, ja hyvä niin. Metallinouto tökkii, siinä vahvistetaan nyt pelkkää nostamista, tunnarikin on aina vähän niin ja näin, sitä nyt kahdella kapulalla ja rauhoittelen Riinan aina ennen tätä liikettä, annan haistella kapulaa ja sitten vielä motivoin omalle. Alun kuvat oli sellasta sekalaista satoa kesän varrelta.

lauantai 30. heinäkuuta 2011

Helsingissä


Riinan hotellireissu nro 2, tällä kertaa suuntana oli vähän isompi paikka kun Vierumäki, missä viimeksi lomailtiin. Yllättävän hyvin sujui elo tuolla (meidän mittakaavan mukaan) suurkaupungissa (: Mutta kyllä myö edelleen lenkkeillään mielummin metsässä kun asvalttiviidakossa... Sen suurempia komelluksia ei sattunut, mitä nyt kerran Riina pissi hotellin tuulikaappiin, raukka varmaan luuli jo olevansa ulkona (: Tän kummempia ei meidän kahteen viime viikkoon ookkaan sitten kuulunut, treenailtu ollaan tasaseen tahtiin ja sillä saralla sujuu kohtuullisen hyvin. Tunnaria ja metallinoutoa työstetään, ruutu ja merkki on Riinalle tosi mieluisia liikkeitä ja alokasluokan liikkeet alkaa pikkuhiljaa olemaan hallussa. Pitäisi nyt vaan sitten alkaa harjoitella sitä että se palkka on piilossa ja ettei sitä ihan joka liikkeen jälkeen aina saa. Mutta tietysti myös välissä pitää muistaa työstää tekniikkaa (tässä ollaan oltu ehkä vähän laiskoja, pitäis tehdä ihan sisällä nameilla mutta kun ulkona on kivempi olla!) ja tehdä motivoituja treenejä myös. Ja jospa sitten loppusyksylle/alkutalvelle voisi sitä ekaa koetta alkaa katella? Saa nähdä... Raunioilla ollaan pikkuhiljaa alettu yhdistää etsintää ja piilolla haukkumista, mikä on myös sujunut mukavasti. Innolla jo odotetaan Riinan kanssa Lpkyn nuorisojaoksen leiriä, missä päästään sitten kokeilemaan kuulemma vähän kaikkea flyballista (tää laji on miuta itteäni kiinnostanu jo pitkään!) palveluskoiralajeihin. Tässä vielä muutama kuva sieltä Helsingistä, sen pitemmälle kun ei olla tänä kesänä keretty (:
                                                                                                                    

 




torstai 14. heinäkuuta 2011

Mökkeily on kalanruotoja ja inhottavia soutuveneitä

Eilinen päivä vietettiin miun kaverin Essin mökillä, koirista Riina pääsi mukaan. Kauhean mukava olisi ollut ottaa molemmat, mutta autoin takakontti on rajoitettu tila (: Riina otti kyllä kaiken ilon irti, mutta onneksi ei sentään ihan samanlaista täällä-ei-tarvitse-totella-yhtään-ideaa saanut päähänsä kuin omalla mökillä ollessa. Riina ui, leikki frisbeellä ja palloilla, ui, veneili muttei tykännyt siitä, ui, söi makkaraa, ui, söi mustikoita ja kuollutta kalaa mitä joku muu oli kyllä jo syönyt ennen sitä, ui ojissa, alatte varmaan huomata tietyn kaavan tässä... (: Mutta hyvähän se on että viihtyy vedessä, vaikkei nyt niin kuuma päivä kohdalle sattunutkaan. Tästä huolimatta laiturilta hyppääminen ei uutena juttuna kolahtanut ja kuten jo mainittu, soutuveneajelu vietettiin inisten; varmaan eka juttu mitä Riina vähän aristeli! Ja uuden leikkikaverinkin Riina itselleen hankki, Essillä ja sillä oli vauhdikkaat frisbeenvetoleikit menossa aina välillä (: Miekin sain viettää ihan rentouttavan päivän, mitä nyt jouduin aina tasaisin väliajoin erottamaan Riinan ja tuon jo edellä mainitun kalan toisistaan, Riina kun kävi hakemassa sen kompostistakin...

Maanataina käytiin tokoilemassa Tyysterniemen koulun kentällä Ellan ja Elvin kanssa ja mie totesin että tälläsiä treenejä tarvitaan paljon lisää! Ensi töikseen vapaaksi päästyään Riina pinkaisi moikkaamaan Elviä. Että hyvin alkoi! No loppu menikin sitten jo paremmin. Päätin että alotetaan ihan vaan rauhottumisella ja herkkujen syöttelyllä, sitten siirryttiin herkuilla imuttaen harjottelemaan seuraamista. Tää meni hyvin. Sama pallolla, nostettiin vähän virettä. Sekin sujui vaikka itse leikki ei niinkään hyvin. Herkuilla ohjaten taidettiin tehdä myös kaukot läheltä (: Hitto tätä miun muistia. Saalisnouto tehtiin puukapulalla, tähän olin tyytyväinen, jopa vauhtiin! Sitten Riina tauolle. Loppuun vielä paikkamakuu Elvin kanssa, R pysyi hienosti vaikka Elvi pari kertaa vierestä nousikin. Viimeisenä vauhtiluoksarit Ellan avustamana, joitten jälkeen leikkikin sujui mainiosti! (: Vietiin vielä koirat rantaan uimaan ja leikkimään, ja Riinahan se liotteli itseään vedessä ihan riittävästi. Kuvia varmaan tästä myöhemmin, kun onnistun ne jotenkin tänne siirtämään...

Tiistaina oli raunioitten vuoro, saatiin Myrsky-velikin viimein mukaan! Ja taisivat tykätä, niin ohjaaja kuin koirakin (: Riinalla meni hienosti, yhdistettiin nyt haukkuminen ihan etsintään, kun aikaisemmin on otettu vaan että pääsee suoraan piilolle ja haukutetaan. Hyvin haukkui mutta käskyn taisi vielä vaatia. Ketteryydet jäi valitettavasti ottamatta, kun itse etsinnöissä meni niin kauan aikaa, paljon oli porukkaa treenaamassa!

torstai 7. heinäkuuta 2011

Päivitystä

Tässäpä siis meidän touhuja viime ajoilta:

Edellisessä tekstissä mainittu Vierumäen reissu sujui kunnialla, poikettiin jopa takasin tullessa loma-asuntomessuilla, koirat mukana. Ja ihan hienostihan nuo ei-niin-citykoirat kuitenkin käyttäytyivät. Hotellimajoituksesta jäi kaksi asiaa mieleen; 1. Yöllä klo 03.30 käytävällä kulki jotain erittäin epäilyttävää ja vaati toimenpiteenä pienet haukkumiset ja 2. Riina päätti jättää itsestään unohtumattoman vaikutelman ja kävi ennen hotelliin menoa pyörimässä hevosen kakassa. Että näin. Mutta muuten sujui kuin unelma! ((:

Suoraan tältä kyseiseltä reissulta mie menin Haukkikseen tokokokeeseen hommiin tiistai-illaksi. Hyvin sujui taas järjestelyt niin kuin yleensäkin, mutta hellekeli taisi vähän vaikuttaa tuloksiin? Myö ollaan treenailtu kyllä helteistä huolimatta, tosin vähän enemmän nyt viime aikoina kotosalla. Tän viikon tiistaina kuitenkin käytiin raunioilla, ja sieltä suurimpana onnistumisena jäi mieleen se, että Riina haukkui maalimiehen luona ilman käskyä ja ihan pienellä käsiavulla. Toki maalimiehellä oli lelu, mutta kuitenkin! Velipoikaa Myrskyäkin jo innoissamme odoteltiin treeniseuraksi, mutta vielä hetken kauemmin saadaan oottaa kun Sanna epäonnisesti loukkasi jalkansa ja paha se on koiraa treenata jos pitää kepeillä liikkua... Mutta ehkä jo ensi viikolla päästäis asiaan? Kun myrsky omistajineen vielä muutti suhteellisen lähelle meitä, niin nythän meillä on sitten 24/7 treeniseuraa ((: Tokon saralla miusta tuntuu että Riinalla on nyt vähän sellanen vaihe että joka liikkeeseen pitää luoda pientä ongelmaa. No, mikäs siinä, ongelmat on tehty ratkaistaviksi (: Tunnareista alko tulla hammastikkuja, metallikapula muuttu yht'äkkiä kauheen ällöttäväksi ja maahan tarkoittaa joskus että seiso vaan paikallaan ja tuijota tyhjästi eteenpäin... Mutta ei muuta kun palattiin vähän asioissa taaksepäin, lisättiin apuja ja jo rupes toimimaan! Nyt pitäs koittaa lähipäivinä päästä jonnekin muuallekin tokoilemaan ihan kunnolla kun vaan kotipihaan, mutta tuntuu että kesällä ihmiset katoaa aina kuka minnekin...

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Tämän viikon touhut

Ollaan nyt tosi tehokkaita ja päivitetään koko viikon ohjelmisto kerralla (:

MAANANTAI Ullan kanssa Juvakan kentällä treenaamassa. Mukavimmat treenit pitkään aikaan. Suunniteltiin oikein paperille mitä tehdään ja jokainen koira (Mila, Riina, Salama) teki 2 settiä joissa molemmissa n. 3 liikettä. Riinan seuruu oli iloista ja motivoitunutta, luoksetulo nopein ja hienoin ikinä ja tunnariin ja ruutuun saatiin taas kullanarvoisia uusia hyviä vinkkejä (: Positiivinen yllätys myös paikkamakuu, jossa kesti paikoillaan vaikka sisko oli ihan vieressä! Tarkemmat selostukset toki kirjotan jokaisesta treenistä treenipäiväkirjaan, mutta en kehtaa niitä kaikkia tänne toistaa.

TIISTAI Tapiksella molempien koirien kanssa, Sabi siis pitkästä aikaa mukana ja oli ihana nähdä että sillä oli kivaa. Tapis on yksi niistä paikoista, mistä Sabille on onnistunut jäämään erittäiun positiivinen mielikuva, ja sen tekeminen parantuu aina parilla asteella kun siellä treenataan. Se yritti selkeästi niin kovin kuin vaan mahdollista miellyttää miuta ja tehdä oikein (: Ja ei edes jäänyt pelkäksi yritykseksi, vaan hienosti hommat hoitui. Seuruu oli Sabille aikas hyvä, jättöliikkeissä pysähtymiset hienoja ja hyppykin sujui, kuin myös aina-niin-varmat paikallaolot (: Jos vielä saatais treenattua sitä palkkaamattomuutta niin voitais tässä kesän aikana jossakin möllitokossa näyttäytyä (: Riinalle ihan perushyvä-treenio, itseäni häiritsi vähän tietynlainen kiire, mikä varmaan oli kyllä ihan itse luotua. Mutta pääasia oli että saatiin häiriötä ja että R toimi siitä huolimatta. Tosi hyvin tuli jatkamaan hommia vaikka pari kertaa jäi tuijottamaan toisia koiria sen näkösenä että leikittäiskö? (:

KESKIVIIKKO Ihan tavallista kotitreeniä, kuten kaikkina päivinä, en niitä tässä nyt sen kummemmin selittele.

TORSTAI Käytiin raunioilla, eikä muuten ollut ketään muuta paikalla! Osa oli kai jo juhannuksen vietossa ja loput oli varmaan säikähtäneet sadetta. No, mikäs siinä, sitten treenattiin yksin. Onneksi oli iskä mukana niin saatiin etsintäkin aikaseksi. Ja ihan hyvin miun mielestä meni siihen nähden että säädettiin ominemme (: Iskä löytyi joka kerta ja haukkukin raikasi (Riina osaa nyt haukkua käskystä; edistystä!). Kaikista paras maku jäi kuitenkin ketteryysesteistä, mitkä meni taas loistavasti. Putki on vaan paras juttu ikinä ja pöydille pystyin lähettämään jo vähän kauempaakin. Loppuun ihan vähän tottista, ihan vaan että R osais yhdistää senkin tohon paikkaan.

PERJANTAI Suunnattiin mökille juhannuksen viettoon. Riina ja Sabi vietti vissiin koko päivän ulkona frisbeen ja pallojen kanssa temuten ja uiden. Riina oli ekaa kertaa mökillä ja kyllä vapaus maittoi! Se totteleminen jäi sitten vähän taka-alalle... Koirakavereitrakin löytyi naapurista, missä käytiin treffaamassa Max-tanskandoggia ja Roopea. Yhtään eivät meidän likat pelänneet vaikka Max oli niitä sen 3 kertaa isompi ((:

LAUANTAI Mejästelyä (: Perjantaina oltiin käyty mettässä hikoilemassa jälenvedon merkeissä ja nyt oli sitten aika päästää koirat hommiin. Sabi vanhana konkarina sai alottaa. Täytyy taas kerran todeta että kun on koiralla motivaatio kohdallaan on sen työskentelyä ilo katsoa. Jäljestyshän on ihan Sabin lemppariharrastus. ehdottomasti. Ja mie kun vielä epäilin että ojien ylitys tuottais meidän välillä vähän hienohelmaiselle tolleritytölle hankaluuksia. Pyh ja pah sanoi Sabi ja hoiti hommat alusta loppuun asti kunnialla läpi. Sabin jälki oli 100x100x100 m pitkä ja sen päähän päästyä huomattiin että loukkaantunut hirvi oli kerennyt jalostua matkan aikana nakeiksi ((: Lisäksi jäljen päästä löytyi Sabin lempiherkkua dentaa ja tennispallo. Sabin suoriuduttua omasta tehtävästään oli Riinan vuoro, tää oli Riinalle sen eka jälki ja siihen nähden hienosti meni. Kehityskelpoinen yksilö se on tässäkin lajissa (: Riinan jälki oli 50x50x50 m pitkä ja sen päässä oli nakkien lisäksi lelu. Välillä jäljestyksen aikana ajatus katosi ja Riinalle piti miustuttaa mitä oltiinkaan tekemässä näyttämällä sille jälki uudestaan ja kerran tai pari se koitti kysellä miulta lisäohjeita. Mutta sitten kun se keskittyi tekemiseensä niin jäljellä pysyttiin oikein hienosti! Yhdellä sivulla järven läheisyys myös varmasti vaikutti työn vaikeusasteeseen. Leluun ei ihan maltettu jäljen päässä keskittyä kun oltiin vielä niin täpinöissä (:

SUNNUNTAI Ullan kanssa katsatusaseman pihalla treenaamassa, oltais menty viereiselle nurmikentälle, muttei se taaskaan ollu vapaana. Salamaa vähän jalka asvaltilla vaivasi, tosi harmi että se on saanut noi jalkaongelmat riesaksi ): Riinan kanssa otettiin 2 settiä kuten maanantain treenissäkin, ja nytkin n. 3 liikettä molemmissa. Hyppyä aletaan nyt treenata uudella (ja luultavasti huomattavasti paremmalla) tavalla, luoksepäästävyyden Riina otti rauhallisesti vaikka Ulla on sen lempi-ihminen koko maailmassa, paikkamakuu siskon vieressä oli jo tuttu juttu ja seuruu ja maahanmeno oli positiivisia yllätyksiä (: Olin tossa viikolla jo vähän alkanut hermoilla tän meidän seuruun takia kun ei niin kauhean hyvin ollut sujunut, R oli selkeästi vähän hämillään että mitä mie siltä oikein haluan, hieman matalavireisestä seuruusta, missä paikka on takana ja välillä oikein innokkaasta seuruusta missä se lähes poikittaa eteen. Mutta Ullan kautta päästiin myökin osallisiksi Susan hyvistä (ja todellakin tarpeeseen tulleista!) neuvoista ja seuruu sujui taas oikein hienosti (: Maahanmenon sujuminen kostautui sitten siinä että R päätti mennä maahan myös silloin, kun olisi pitänyt istua tai seisoa (:

Huomenna suunnataan kohti Heinolaa, käydään mie, äiti ja koirat moikkaamassa sukulaisia ja päästään siis testaamaan miten hotellikelpoinen Riina oikein on (:

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Raunioita ja tokon tilannekatsaus

Eilen käytiin Riinan kanssa raunioilla, aika vähän oli porukkaa mutta ainakin kaikki kerkes kunnolla treenaamaan. Riinalle otettiin kaksi etsintää ja yksi peräänajo, lopussa vähän ketteryyttä ja tottista. Ekassa etsinnässä sai ihan kunnolla etsiä, alkuun vähän mietti että mikäs juttu se tää olikaan kun viime kerroilla on tehty vaan suoraan piilolle menoja. Siitä se etsintä sitten kuitenkin käynnistyi ja ukko löytyi. Palkaksi vähän nakkia ja leikki. Toinen niin että pääsi suoraan piilolle ja suoraanhan se sinne menikin. Loppuun Ullan tekemä peräänajo, mistä kunnon leikit.

Ketteryydessä Riina päätti vaan suorittaa kaikki liikkeet putkeen niin kun agilityradalla (: Ei ollut missään ongelmia eikä se kauheasti enää apujakaan tarvitse. Tikapuilta putoiltiin muttei se menoa haitannut (: Putken voi suorittaa myös hyppäämällä sen yli, tiesittekö sitä? Epämiellyttävällä alustalla käytiin istumassa, keinussa ainut ongelma oli malttaa odottaa että se keikahtaa. Pöydille mentiin niin, että mie osotin pöytää ja sanoin käskyä, kävelin myös kohti pöytää ja kun Riina meni pöydälle, pysäytin ja menin pöydän luokse palkkaamaan sen. Seuraamista pallolla imuttaen ja luoksetulo, hyviä oli ja olin yllättynyt ettei Riina välittänyt niinkään kovasta häiriöstä kun Milasta ja Salamasta jotka leikki siinä vieressä, hienoa! Seuruussa poikittaa eteen jos ei imuta pallolla, oon palkannu sitä liian edestä mutta eiköhän tuo ongelma poistune kun jätän vaan poikittamiset palkkaamatta. Ulla teki kolmen koirtan kanssa paikkamakuita ja -istumisia, Riinakin kesti ihan hyvin kun oli vertaistukea (:

Tässä pari kuvaa raunioilta:

 Riinan etsintää
 Löytyihän se ukko!
 Ja leikit palkaksi, kiitos hyvälle maalimiehelle (:
 Voi tällä kolmekin leikkiä samaan aikaan!
 Yhden koiran treenaus kerrallaan on amatööreille (:

Tämä tokon tilannekatsaus pulpahti mieleen kun Ulla ehdotti että lähdettäisiin lokakuun alussa bortsujen tokomestaruuteen korkkaamaan meidän kisaura (: Tai eka ajateltiin mennä piirinmestaruuskisoihin, mutta tarkkaan kun laskeskeltiin niin todettiin ettei ole vielä pennuilla sillon ikää. Ei tuo lokakuun alku mitenkään mahdottomalta kuulosta, onhan siihen kuitenkin vielä aikaa ja kyllä nuo liikkeet paranee tossa päivä päivältä. On pitänyt jo jonkin aikaa kirjottaa tuo alokasluokka auki meidän kohdalta, joten nyt sit sen teen:

LUOKSEPÄÄSTÄVYYS: Tätä ei olla otettu, pitäis harjotella ettei tervehdys olisi ylitsevuotava (:

PAIKKAMAKUU: Tässä on meidän suuri työsarka, joskus kestää ihan hyvinkin, mutta välillä pomppaa heti ylös. Näitä nyt alkuun ehkä enemmän treenin lopussa kun koira on jo väsyneempi. 2 minuuttia siis pitäis kestää, nyt varmaan pisin on ollu 15 s ja siinäkin ajassa oon ehtiny toistaa paikka-käskyn pari kertaa. Mutta toisaalta kotona tehdään kyllä yleensä aina jonkun häiriön kanssa (mie liikun tai kävelen koiran takaa tai yli...), joten luulis että sitten toi pelkkä omistajan paikallaan seisominen olis helpompi? Matka miun ja Riinan välillä on ollu ehkä joku 4-5 m.

SEURAAMINEN (hihnassa/ilman): Hihnassa ei olla tehty mutta eiköhän se suju samoin kun ilmankin. Seuruu on hyvällä mallilla, alkaa hahmottaa sivu-käskyä ja vire on useimmiten tosi hyvä. Lähinnä ollaan vielä lelulla tai herkulla imutettu, mutta pikkuhiljaa alkais menemään varmaan ilmankin. Käännöksissä ei mitään ihmeempää, täyskäännös myös ok. Juoksua pitää nyt ottaa myös ilman imutusta, voi olla kyllä että poikittaa.

LIIKKEESTÄ SEISOMINEN: On ollut vielä käsi/herkkuapu, mutta odota-käskyä ei ole enää tarvittu eikä miun tarvitse ainakaan suuremmin pysähtyä. Suurimmaksi osaksi oon palkannu edestä, palannut siis kyllä koiran luo mutten sivulle asti, sitä pitää nyt tehdä. Varmaan ihan myös sitä istu-käskyä siinä lopussa pitää vahvistaa, tai sitten käyttää sivu-sanaa että saa koiran perusasentoon.

LUOKSETULO: Tässä pitäis saada yhdistettyä kova vauhti ja tarkka eteentulo, nyt on treenattu näitä erikseen. Myös edestä sivulle siirtymisiä pitää harjotella. Istumassa pääasiallisesti pysyy kun kävelen poispäin, mutta sitäkin pitää vielä vahvistaa.

LIIKKEESTÄ MAAHANMENO: Oon vielä ohjannu herkulla, tänään koitin ilman niin vaati ehkä sen kolme käskyä. Se on toi maahanmeno vaikeeta. Tietää kyllä käskyn ja mitä pitää tehä, mutta pitää aina vähän koittaa äyvätä vastaan (: Odota-käskyä ei varmaankaan enää tarvii? Muuten sama kun seisominen, pitää treenata sitä että meen Riinan sivulle asti + loppuun perusasento.

HYPPY: Hyppää hyvin ja mielellään. Seisomista esteen takana ei olla vielä otettu, pitää koittaa sitä. Myös miun menemistä Riinan sivulle pitää tässäkin liikkeessä treenata. Jos pallo toisella puolella lähtee pelkästä käskystä, mutta ilman palloa epäilen, eli siis yhä vaan vahvistetaan hyppy-käskyn merkitystä.

Kaiken kaikkiaan meidän liikkeet on miusta hyvällä mallilla ja kuten sanottu, lokakuuhun on aikaa (: Eniten oon kuitenkin tyytyväinen siihen mielentilaan millä Riina tokoa tekee, sillä näyttää olevan kivaa mikä on tietysti pääasia. (:

Sabi 5 v, onnea!

Tänään on siis Sabinan 5 v synttäripäivä, paljon onnea aikuiselle koiraneidille! kaikista vastoinkäymisistä huolimatta on tänne asti selvitty ja toivottavasti edessä on vielä ainakin yhtä monta iloista yhteistä vuotta! Virallisia synttärikuvia sitten vähän myöhemmin, paha on laittaa tänne kun ei ole vielä keretty ottaakaan niitä (: Muuten Sabin synttäripäivään ei sen kummempia kuulu, uimaan on jo keretty ja jospa kaupunkireissulta löytyisi lahjaksi vaikka tötsällinen tennispalloja...? Sabi on voinut nyt silleen ihan tasasen hyvin, ei mitään suuria nousuja muttei laskujakaan sen terveydentilassa, uusi kipulääke tuntuisi toimivan. Tässä nyt siis paremman puutteessa pari päivää sitten otetut pallokuvat Sabista, näkee mikä lelu on nro 1 (:

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Viime viikon muisto














Nyt kun tässä kattelee ikkunasta ulos ja näkee tuon sateen ja harmauden ja vielä kun vilkaisee lämpömittariin (+9 C), niin tulee ihan viime viikon helteitä ikävä... Siksipä nyt tähän väliin muutamia kesäisiä uintikuvia viimeviikkoiselta hellepäivältä (: Mutta ei huonoa ilman jotain hyvääkin; sainpa ainakin todettua ettei pieni sade Riinan menoa hidasta tokoiltaessa, eli jokasään koira se näyttää olevan (: Että sellaista kaatosadetta odotellessa, sitten pääsis kestävyys kunnolla testiin...

keskiviikko 8. kesäkuuta 2011

Treeniä katsastusasemalla

Tänään käytiin Riinan kanssa katsastusaseman parkkiksella tokoilemassa, mukana Ulla ja Retu, Salama ei tällä kertaa päässyt kun sitä se jalka vaivaa, toivottavasti saadaan pian kuntoon. Mukavan varjoinen paikka onnistuttiin löytämään, ei ollut ollenkaan tukalaa niin kuin vähän kaikkialla muualla nyt on, jos miulta kysytään. Mutta en valita tämän enempää, nyt on kesä! Riinan kanssa aloitettiin, ekana seuruu. Otettiin monta erilaista, käännöksiä, nopeudenvaihtoja, muutama paikallaan käännös. Jos Riina katseli muualle, lähdin kävelemään vaan poispäin ja kehuin kun tuli sivulle seuraamaan. Joutui koira keskittymään (: Hyvää seuruuta, tän illan tärkeimmät pointit: eri käskyt eri seuruunopeuksille, palkka koiran vasemmalta puolelta ettei ala aurata peräpäätä, täyskäännös vasemman kautta koska Riina pitää niin paremmin paikan ja pelastuspuolella se vissiin pitää tehdä vasemman kautta?, miun pitää uskoa että se seuruupaikka on just hyvä siinä hieman taaempana, niin hassulta kun se tuntuukin, ja katsekontaktista ei tartte vielä ottaa stressiä. Seuraavana ruutu, mikä meni tosi hyvin! Ulla vei lelun ruudun keskelle, mie kyselin Riinalta että missä ruutu? ja sitten lähetin. Kun oli ottanut lelun, pysäytin Riinan ja menin itse ruutuun palkkaamaan sen leikillä. Ehdottoman tärkeää että ite menen ruutuun ja palkka tulee siellä. Loppuun tehtiin myös niin ettei ruudussa ollut lelua ja Riina sai itse tarjota paikkaa. Tarjosikin hetken päästä ihan keskelle, siitä palkka. Näin alussa meillä oli käytössä aikas pieni ruutu. Sitten harjoteltiin vähän oikeaa ja vasenta suuntaa noudoissa, tätä ei oltu ikinä aikasemmin tehty. Ulla vei kaksi kapulaa ja kun laski ne maahan mie sanoin oikee ja vasen. Sitten ei muuta kuin vasen hae/oikee hae ja jos meinasi mennä väärälle niin huomautus ja käsiapu. Yllättävän hyvin meni tääkin, vauhdista palloon kiinni. Ekalla kerralla ei lähtenyt tuomaan kapulaa miulle, mutta ihmekös tuo kun en ollut sanonu sitä hae-käskyä! Tosin muillakin kerroilla vaati pienet kannustukset että lähti tuomaan kapulaa miulle, mutta sitten toi ihan hyvin. Loppuun vielä tunnari ja ekaa kertaa enemmän kun yksi kapula. Parhaiten toimi niin että oli paljon muita kapuloita kasoissa ja sitten se oma oli erillään, silloin toi parhaiten oman. Tän työstämistä jatketaa sitten kotosalla. Tosi mukava treeni, narupallo oli kova sana ja siitä taisteleminen myös (: Oli kiva nähdä miten pitkään Riina jaksoi työskennellä, kotona kun meidän treenit on aika lyhkäsiä, mutta hienosti meni. Aamulla kotona tehtiin seuruita, niissä erityisen hyvin meni täyskäännös ja oikealle käännös. Lenkillä uinnin jälkeen myös pätkä korkeavireistä seuruuta, sekä tavallista että nopeaa käyntiä. Tänään on molemmat koirat uineet ahkerasti, siitä varmaan kuvia lähiaikoina. Itsekin heitin tänään talviturkin, eikä oikeastaan ollut edes kylmää (: Sabi ollut reippaana, mikä on tosi ihanaa ja molemmat hurtat innoissaan uudesta vesilelusta (:

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Sabi sairastaa

Sabilla on taas viime aikoina ollu keljut oltavat. Samat oireet mitkä oli -09 syksyllä palas takasin tossa viikko pari sitten, eli siis sellasia voimakkaita kipukohtauksia n. vuorokauden ajan. Niitä oli edeltänyt parin päivän syömättömyys, juomattomuus, pissaamattomuus... Ja ihan oikeesti ne kohtaukset on jotain niin kamalaa ettei sitä voi kuvailla, sitä vaan tuntee itsensä niin voimattomaksi... ): Käytettiin taas Sabi Helsingissä Viikin yliopistollisessa eläinsairaalassa tutkittavana, siellä sen tutki ortopedi, neurologi ja sisätautilääkäri löytämättä mitään. Ja kuten aikaisemminkin, yhtään kipukohtausta ei tullut lääkärien nähden, eipä tietenkään... Parien verikokeiden tuloksiayhä odotellaan ja virtsakivien mahdollisuutta selvitellään, mutta vähän alkaa uskoa loppua siihen, että löydetäänkö Sabin ongelmien syytä ikinä. Nyt se voi kuitenkin ihan hyvin, sillä vaihdettiin kipulääke sellaseen epilepsialääkkeeseen ja kyllä kai se nytten sit toimii. Rauhallista elämää Sabi saa nyt kuitenkin viettää jonkin aikaa, ei oteta mitään riskejä. Uiminen kuitenkin jo sujuu ja siitähän Sabi nauttii! ((: Riinan kanssa jatketaan tasaista tahtia tokoilun merkeissä, joka päivä työstetään liikkeitä. Raunioilla käytiin viimeeksi eilen, jolloin panostettiin lyhyisiin ja nopeisiin etsintöihin ja hyvään palkkaukseen, hyvin meni, kiitos maalimiehille! viime sunnuntaipäivä meni nuorisojaoksen järjestämässä Riikka Pulliaisen tokokoulutuksessa, mihin meidät oli Riinan kanssa valittu. Tykkäsin kovasti Riikan tavasta kouluttaa, paljon saatiin hyviä vinkkejä ihan koko treenitilanteen rakentamisestakin, ei pelkästään yksittäisten liikkeiden opettamisesta, se oli kiva juttu. Toivottavasti saadaan kyseinen kouluttaja uudestaankin meitä kouluttamaan (: Huomenna alkaa miullakin kesäloma, joten kerkeän sitten haalia itselleni ja koirille vielä vähän enemmän menoja ja tekemistä, mutta koitetaan muistaa myös ihan vaan rentoutua ja nauttia kesästä (:

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Onnea Riina puoli vuotta!





Tässäpä siis muutamia Riinan "virallisia" puolivuotiskuvia (: Ajattelin nyt tämän merkkipäivän kunniaksi tehdä pienen kertauksen Riinan tähän astisesta elämästä. Riina siis syntyi 22.11.2010 ja muutti meille 15.1.2011. Riinan kanssa on alusta asti leikitty ja treenattu tokoa ja yhteinen sävel alkaa löytyä pikkuhiljaa. Leluja Riina jaksaa kannella loputtomiin ja saalisvietti sillä on ehdottomasti kunnossa, mikä tekee kouluttamisesta suhteellisen vaivatonta. Raunioillakin ollaan käyty ja se ja ketteryysesteet on Riinasta superkivoja (: Kevään myötä puuhasteluihin on liittynyt olennaisena osana myös uiminen, mistä pieni koiraneiti nauttii myös suunnattomasti. Itse asiassa nyt kun ajattelen niin en ole vielä kovin montaa asiaa nähnyt sen tekevän, mistä se ei pitäisi, sehän siinä niin ihanaa onkin! Ihan perus kotielämäkin sujuu ja siskokset Sabi ja Riina tulevat tätä nykyä hyvin toimeen, niiden normaaliin päiväohjelmaan kuluu keskenään pitkin olohuonetta nujuaminen (: Iso kiitos Ullalle ihanasta koirasta, parempaa en olisi voinut toivoa! Ei muuta kuin jatketaan samaan malliin ja toivotaan monia onnellisia yhteisiä vuosia (: Ai niin ja paljon onnea myös Riinan sisaruksille! Laitetaan tähän nyt vielä että missä mennään noin harrastusrintamalla, aloitetaan tokolla. Paikkamakuussa pysyy pieniä hetkiä paikoillaan, ei olla otettu enempää kuin n. 5 s kerrallaan, välillä pääsee nousemaan, mutta ei muuta kuin lisää treeniä. Paikkaistumisessa kestää jo kauemmin, ehkä sellaista 15 s luokkaa. Yleensä ei tästä lähde kävelemään. Seuraamista tehdään joko lelulla tai herkulla imuttamalla, siinä yleisesti ottaen tosi hyvä vire. Liikkeestä maahanmenoja joko lelulla tai namilla ohjaten, hyvin menee, en ole vielä poistunut koiran viereltä. Liikkeestä seisomisessa seisomaan ei tarvitse ohjata, jää automaattisesti, en ole vielä poistunut koiran viereltä. Tunnaria tehty yhdellä kapulalla, joskus kapula helpossa piilossa, joskus vaan maassa, palkka heti kun lähtee palauttamaan. Molemmat noudot niin, että pannasta kiinni, heitän kapulan, innostan koiraa ja päästään noutoon. Palkka heti kun lähtee palauttamaan. Ruutua niin että mennään yhdessä ruutuun ja kehun ja hoen käskyä, siitä palkka. Luoksetulossa tietää että "täällä" tarkoittaa miun edessä. Jos jättää paikoilleen istumaan, saattaa tulla aika hitaasti, vauhtiluoksareita tehdään avustajan kanssa. avustaja pitää pannasta, mie juoksen poispäin Riinaa innostaen, koira vapaaksi, tulee muuten älyttömän kovaa, ja vauhdista palkka. Hyppyä tehty pari kertaa kunnon esteellä, lelulla yli ohjaten. Toivottavasti en kovin montaa liikettä unohtanut... Raunioilla edetään pikkuhiljaa, opetellaan sekä ohjaaja että koira, Riina jaksaa jo työskennellä tosi pitkäjänteisesti. Ketteryysesteistä putki menee tosi hyvin, yleensä joku kutsuu toisesta päästä, epämukavassa alustassa ei mitään ongelmaa, tikapuut menee herkulla ohjaamalla, keinu samaten, pöydille hyppää vauhdilla kun pallo vedetään esiin, merkkiä vähän tokon ruudun tyyliin. Luultavasti tässä lähiviikkoina Riinalle vedetään sen ihka ensimmäinen verijälkikin! Tähän loppuun kuitenkin ikävämpiä uutisia, Sabi oli tänään illasta pitkästä aikaa selkeästi huonompana, liikkuminen sellaista hipsuttelua. Luultavasti päivän aikana oli ollut sille liikaa toimintaa ): Kamalaa nähdä oma rakas koira tuollaisena ): En toivo mitään muuta kuin että se saisi elää onnellista, tavallista koiran elämää... Tämä myös tarkoittaa sitä, että ensi viikonlopun Riikka Pulliaisen tokokoulutukseen osallistuu nyt näillä näkymin Riina Sabin huonosta kunnosta johtuen.